Artikkelit |
Petterin keittiössä pohdiskellaan (taas) elämää
Viime aikoina on riittänyt elämässä jos jonkinlaista kissanristiäistä. Välillä on joku täyttänyt jonkinlaisen tasaluvun ikävuosia ja välillä on yritetty toppuutella kiireisimpiä menemästä naimisiin hyvien polttareiden muodossa. Yökerhojen aamuvalaistusta, kaupungin puhtaanapitolaitoksen toimintaa ja Kalevan lehdenjakajia on tullut ihmeteltyä useampaankin otteeseen. Kuitenkin seuraavana lauantai-/sunnuntaiaamuna on ollut havaittavissa sellaista tylyn ynseää fyysistä heikkoutta. On ollut vaikea saada päivää käyntiin ja on ollut sellainen kokonaisvaltainen jopa vitutukseksi asti äitynyt spagettimainen olo.
Olen aamuisen itseanalyysin tuloksena pystynyt jo poissulkemaan useita eri tekijöitä, joilla ei tähän asiantilaan ole mitään vaikutusta. Eliminoitujen joukkoon kuuluvat esimerkiksi yöunen puute, nautittu alkoholi ja epämääräinen yöruokailu. Kun tämän lisäksi olen poistanut joukosta jotain muitakin vähäisempiä häiriötekijöitä, olen tullut siihen tulokseen, että kysymys on väärästä aamuruokavaliosta. Tähän minä lähden nyt rakentamaan sellaista ruokalajia, joka saa tarvittaessa kuolleet nousemaan haudoistaan.
Kardiovaskulaarinen munakas a.k.a. Heartbreak Kid
Näin haasteellinen tehtävä vaatii pohjatutkimusta. Tutkiskelemalla erinäisiä verkkosivuja ja keskustelemalla satunnaisten henkilöiden kanssa pikaruoan ääressä saavuttaa suunnitelma pirullisen huipentumansa. Ensin small talk -henkisessä keskustelussa Niina (olihan se Niina? -ja kiitos autokyydistä) mainitsee ystäviensä harrastavan raskastäytteistä kardiovaskulaarista pizzaa krapula-aamuisin. Hieman myöhemmin YleX:n sivuilta löytyy Harrin Kolesterolikarsinogeenipiirakan resepti, joka kuitenkin on erinomaisuudestaan huolimatta vielä hieman täydellisyydestä vajaa. Näiden suunnitelmien fuusiona syntyy siis täydellinen pick-me-up-ruoka, eli Kardiovaskulaarinen munakas!
Ainesosat
Lisäksi voit käyttää maustamiseen ja täytteeksi kaikkea sellaista mitä sinulla sattuu jääkaapissa olemaan, ihan oman maun mukaan.
Kokkihommiin!
Aloitetaan ruoanlaitto tekemällä munakasmassa. Eli rikotaan kaikki viisi munaa kulhoon ja lorautetaan tilkkanen vettä joukkoon. Yleensä olen haarukalla munien rakenteen rikkonut, mutta jostain täysin kummasta syystä kaikki haarukat olivat likaisia ja kaivoin pöytälaatikosta esiin sinne unohtuneen vispilän. Munankuoret yms. "ylimääräiset" massaan vahingossa putoavat jutut voi jättää massaan sekaan, ruokaa tulee kuitenkin niin paljon että ei niitä huomaa. Tässä vaiheessa on kannattanut laittaa teflonpannu (tai kaksi jos sattuu toinenkin olemaan) kuumumaan ja nakata niille esimerkiksi oliiviöljyä kuumenemaan.
Kaksi pannua helpottaa seuraavaa vaihetta jonkin verran, mutta mitenkään tarpeellista tai välttämätöntä ei tuplien käyttö ole. Lämpötilaa ei kannata nakata ihan kaakkoon asti, sillä tämä rakkaudella luotu ruokalaji kypsyy hiljakseen ja hellyydellä. Kiirehtijän palkka on märkä läntti lakanassa tai tässä tapauksessa palanut muna pannussa / hiiltynyt pekoni kitalaessa. Kun ensimmäinen pannu on kuumana niin nakkaa pekonit sisään ja paista pienissä erissä erityistä lähimmäisenrakkautta osoittaen. Öljyn käyttö on vapaavalintaista, sillä rasvaisuudestaan johtuen pekoni käristyy myös omassa rasvassaan ihan mukavasti. Itse laitoin läskisti öljyä. Kun pekonisatsi on rauhallisesti miedolla lämpötilalla paistettu, voi sen asettaa lautaselle vierelle odottamaan. Pekonirasvan voi säästää ja käyttää sen vähän myöhemmin (tai sitten juoda hieman jäähtyneenä).
Pekonien valmistuttua (tai yhtäaikaa niitä paistettaessa) nakataan puolet munakasmassasta pannulle. Tämä on kriittistä koko homman onnistumisen kannalta, sillä viiden munan munakasta on vaikea saada kerralla onnistumaan tai onnistumaan ylipäätään. En edes menisi yrittämään, ellei käytössä ole helvetin isoa pannua. Puolikkaan munakasmassan paistumista odotellessa voi hieman napostella jo pekoniakin, sillä aivan kaikkea ei välttämättä tarvita. Pariskunnat voivat leikkiä aamun ratoksi ehkä hieman eroottisestikin rohkeaa vanhaa kunnon korppikotkaleikkiä, jossa näykitään pekoniriekaleita toisten suusta.
Munakasmassan paistuttua kutakuinkin soppeliksi, ehkä hieman pinnalta vielä liikkuvaksi, käynnistyy operaation tarkkaavaisuutta vaativa osa. Mikropizza kaivetaan paketista ulos ja sitä lämmitetään mikroaaltouunissa pari minuuttia. Lätyn voi nakata päälle myös kylmänä jos siltä tuntuu. Mausteita voi tässä vaiheessa laittaa ihan oman maun mukaan munakkaan päälle. Vähäinen suolan käyttö on itsepetoksellista. Kun lätty on kuumana, asetellaan pekonisiivut munakasmassan päälle, tarvittaessa kostutetaan säästetyllä pekonirasvalla ja sen jälkeen kumotaan lätty väärinpäin pekonipäällysteiselle munakasalustalle. Koko systeemiä lämmitellään hetken aikaa, jotta savikiekko sulaa hieman munakkaaseen kiinni ja muodostaa kiinniteliisterin. Kun tämä vaihe on valmis, niin koko hoito nostetaan lautaselle hetkeksi odottelemaan.
Seuraavaksi nakataan loput munakasmassasta pannulle ja paistetaan kuten normimunakasta. Kun munakas alkaa olemaan silleen about redi, eli jälleen kerran massa on hyytynyt, kumotaan lautasella odottava munakas-pekoni-pizza-kerrostuma pannulla olevan munakkaan päälle. Mikäli alla oleva munakas on sopivan hyhmäinen, liisteröityy myös yläkerran "kattona" oleva munakas sen kanssa yhteen jättäen herkullisen mikropizzapekonisydämen kaiken keskelle.
Nytpä sitten munakas onkin valmis ja pienen koristelun jälkeen syömäkelpoinen. Lisäsuolaus ei tee ollenkaan pahaa ja ruokajuomaksi suosittelen esimerkiksi läskiä mustaa pannukahvia.
Parempi munakas?
Vaikka munakasresepti hiookin jo täydellisyyttä, on aina parantamisen varaa. Mietin joitakin lisäyksiä, jolla munakkaasta voisi tehdä taivaallista mannaa, jota jumalhahmot voisivat lähetellä TNT:n kuljetuksilla uskollisille palvojilleen. Mutta tämä ambrosia on myös meidän skeptisten kuolevaisten saatavissa.
Ravintosisältö
Sisältö: |
Kananmuna |
Pekoni |
Pizza |
Yhteensä |
Energia: |
1800 kJ |
2360 kJ |
1700 kJ |
5860 kJ |
Proteiini: |
40 g |
20 g |
20 g |
80 g (12%) |
Hiilihydraatit |
5,5 g |
1,5 g |
64 g |
71 g (11%) |
Rasva: |
30 g |
25 g |
36 g |
91 g (14%) |
Kolesteroli: |
1250 mg |
100 mg |
50 mg |
1400 mg |
Suola: |
1000 mg* |
1200 mg |
3600 mg |
5800 mg |
Päivitys 24.10.2004: smetanasydän
Munakkaan ensimmäinen versio kärsi lievästä kuivuudesta ja munattomuudesta, joten tuotekehitin hieman reseptiä ja lisäsin täytteeksi smetanaa ja punaisia jalapenoja. 120g purkki smetanaa riitti mukavasti kahteen munakkaaseen, mutta uskoisin että tuo 120g menee mukavasti myös yhteenkin. Jalapenot antoivat mukavasti lisäsäväreitä. Smetana mehevöitti mukavasti munakasta ja lisäsi sen vaatimattomiin ravintoarvoihin n. 2000 kJ ja 50g rasvaa. (Yht. 7860 kJ)
Lue myös:
Petterin keittiössä 7: Nöt och köttRasvahypoteesi on niin 80lukua, sitä vaan ei Suomessa vielä ole tajuttu.
Eli tuota vois kokeilla joskus.
En ole vielä aiemmin näitä kommentoinut, vaikka tiedossa onkin ollut - nimittäin jo muutama kuukausi sitten, kun tulin erään Oululaisen firman palvelukseen. Ja pitääpä sanoa, että johan on suorastaan hyvä maku.. ossavat ne Oulusa ainaki neuvoja antaa ellei muuten niin nettisivuista, tiemmä Oulun suunnalta nämäki sivut on kotosi? Ja ellei ole, niin silti ovat infernaalisen mahtavia..
Tahtoo lissää, annakkonä pianki uutta iliminierausta näistä makuelämyksistä?
Hyvän muonan merkki on kun kahden punkkulitran ja 6-packin jälkioloon sitä syödessä kuulee korvissaan ratinaa kun valtimot kovettuvat. Kostoksi tästä mainiosta reseptistä suosittelen utilisoimaan googlea haulla "starkki spesiaali", tuokin vie krapulaiselta sedältä jalat alta jotta heilahtaa.
Tämä jos mikä on jumalten krapula-aamiainen.
Vielä kun ei tarvinnut itse tehdä, vaan kaveri toi lautasella eteen, niin kyllä. Pekonia olis saanu olla ehkä vähän enemmän vielä. :-)
Itseasiassa tätä voisi varmaan säätää niin että pisteitä kertyisi ainakin se 50...
Fineli sanoo tällästä: http://www.fineli.fi/food.php?foodid=707&lang=fi