Kyllä Porissa Karhua edelleen tehdään. se vain nykyään "purkitetaan" Keravalla. Typeräähän toi on mutta eipä Carlsberg paljoakaan perinteitä kunnioita...
Känkky.Artikkelit
Pistä linkki jakoon
 |
Artikkelit |
Petterin Keittiössä X: Kotiporilainen
Tällä(kin) kertaa Petterin keittiö on tien päällä ja tarkoituksena on valmistaa maittava, monipuolinen ja ravitseva Lounais-Suomen paikallisruokakulttuuria kunnioittava ateriakokonaisuus kahdelle hengelle. Keittiömme budjetti tähän ohjelmaan on viisi euroa. Tähän summaan ei ole sisällytetty mausteita yms. vakitilpehöörejä, jotka pitäisi ainakin noin periaatteessa löytyä jokaisen itseään kunnioittavan kokkikolmosen hyllyistä ja pöytälaatikoista. Käytetty resepti ei varsinaisesti ole aidon porilaisreseptin mukainen, vaan hieman improvisoitu versio.
Oli synkkä ja myrskyinen yö. Oikeastikin. Lunta tuli enemmän kuin ryssän helvetissä, tuuli irrotti taloista peltikatot ja vei mukanaan kotieläimet ja puutarhatontut. Jälleen oli talvi yllättänyt Etelä-Suomen. Saksalainen perheauto kynti eteenpäin lumen ja jään läpi kuljettaen matkalaisia mukanaan. Hitaan ja vaivalloisen matkanteon päätteeksi seurueemme pääsi lopulta perille pieneen idylliseen kylään Lounais-Suomessa. Kaikki terveydestään huolehtivat kyläläiset olivat jo vetäytyneet sisätiloihin myrskyltä suojaan, ja kylän keskusta oli autio. Länsiautokin totesi lopulta talven hirveydet ja päätti hyytyä mäkeen juuri ennen perillepääsyä.
Aterian budjetti oli tosiaankin viisi euroa. Tällä viidellä eurolla hankittiin tiukka pötkö porilaista Liha-Pekan valmistamaa Metsästäjä–makkaraa, joka oli kuulemma juuri sitä oikeaa porilaista sipulimakkaraa porilaisen valmistukseen. Hinta 3¤. Lisäksi ostettiin pari sipulia, kilo ranskalaisia ja pussillinen vehnäsämpylöitä, yhteensä sen about viisi euroa. Sämpylöistä valittiin isoin mahdollinen malli, ja ranskalaiset sattuivat vain osumaan kouraan. Hintaan ei laskettu mukaan ruokaöljyä, ketsuppia, sinappia eikä ranskalaismaustetta/suolaa.
Ruoanvalmistus aloitettiin pätkäisemällä uuni 250 asteeseen. Odotellessa pilkoin Metsästäjän, sipulit ja sämpylät. Makkarasiivut saavat olla parin sentin paksuisia, ehkä jopa hieman paksumpiakin. Pilkkomisoperaation päätteeksi tai jopa aikana voi laittaa pannun kuumenemaan liedelle öljyn kera. Uunin ollessa kuuma levitetään uuninpellille leivinpaperin päälle ranskalaiset ja pistetään pelti ranskalaisineen uuniin 25 minuutiksi. Seuraavaksi alkaa ruoanlaiton vaativin osuus, ja sen kunniaksi käsittelen sitä aivan ikiomassa kappaleessaan.
Otetaan Metsästäjä–makkarasiivut hienovaraiseen tarkkailuun. Luodaan niihin hyväksyviä ja lihan määrää (72%) korostavia katseita. Valikoidaan ensimmäisenä siivuista alpha-siivu, eli makkarasiivujen lauman johtajayksilö ja asetetaan se kuumennetulle pannulle. Siivut seuraavat sitten mielellään johtajaansa ja ne asetetaankin pannulle johtajansa seuraksi. Seuraavien 15-20 minuutin ajan siivuja paistetaan rauhallisesti miedolla lämmöllä. Välillä siivuja kannattaa käännellä ympäri tasaisen paiston aikaansaamiseksi. Siivujen näyttäessä miellyttävän paistuneilta ja kevyesti ruskistuneilta ne voidaan ottaa pois pannulta ja asettaa lämmön säilyttämiseksi esimerkiksi kahden syväpohjaisen lautasen väliin ufo-lämpösäiliöön. Tämä toimenpide päättää myös tämän tekstikappaleen.
Seuraavaksi pannulla paistetaan sipulirenkaat ja sämpylät. Itse leikkasin sipulista hyvin läskejä renkaita ja paistelin niistä sitten mukavan crispyjä renkuloita välillä käännellen ja liikutellen. Sipulien paistuttua nakkasin ne ufo-lämpiöön makkarasiivujen seuraksi alfa-siivun hiljaisen hyväksynnän myötä. Viimeisenä paistoin halkaistut sämpylänpuolikkaat kevyessä öljyssä molemmilta puolin. On luonnollisesti kätevää, jos saa paistettua kerralla pihvit ja sipulit kaikille syöjille. Sämpylät ovat nopeimpia paistettavia, ja porilaisten kokoaminen kannattaakin aloittaa heti kun sämpylät ovat valmiita lämpimän lopputuloksen aikaansaamiseksi. Mikäli ajoitus on tässä vaiheessa pelannut, ovat ranskalaiset valmiita yhtä aikaa ensimmäisten porilaisten kanssa. Eli porilaisten paistoprosessi vie kokonaisuudessaan sen 25 minuuttia.
Kokoamisessa käytin seuraavaa yksinkertaista metodia: pohjasämpylän päälle ketsupit ja sinapit, sitten porilaismakkara, sitten sipulirenkaat ja lopuksi päällyssämpylä. Valinnanvaraa lienee siis lähinnä sipulin ja sinappi-ketsuppikombon sijoittelussa, muunlaiset muutokset tekisivät porilaasta kiikkerän tai koomisen näköisen. Tuplaporilainen onnistuu kätevästi laittamalla toinen porilaismakkara lisätäytteeksi sipulirenkaiden päälle.
Lopuksi lisätään annokseen vain maustetut ranskalaiset, ja maittava kokonaisuus on valmis. Kotiporilaiset maistuvat erinomaiselta, eikä lisätäytteitä kannata älyttömästi edes laitella. Kurkkusalaatti olisi ehkä ihan toimiva lisä. Majoneesimäskit yms. jutut varmaan toimisivat ihan hyvin, mutta maun puolesta niitä ei tarvita. Erinomaista, vaikka itse sanonkin!
Ruokajuomasuositus: Porin Karhu III
Ruokailumusiikki: Porilaisten marssi
Lue myös:
Petterin keittiössä 8: Kardiovaskulaarinen munakas
Petterin keittiössä 9: Svapin kotikänkky
Twitter
Kyllä Porissa Karhua edelleen tehdään. se vain nykyään "purkitetaan" Keravalla. Typeräähän toi on mutta eipä Carlsberg paljoakaan perinteitä kunnioita...
Jätetään sämpylät pois ja laitetaan kaksi makkarasiivua päälekkäin ja väliin aurajuustoa tai tavallista emmentaalia ja hiukan kuulotettua valkosipulia. Lautaselle ranskisten ja makkaroiden lisäksi kurkkusinappimajoneesia niin on maku elämys valmis.
Valurautapannu kuumaksi. Balkanista ja tuoretomaatista parit läskit siivut ja rengas ananaksesta. Jääkaapista esiin pikkelssi (tai joku majoneesi), aurajuusto ja ketsuppi. Balkkanit pannulle tirisemään. Pyöritellään hetki, että pinta vähän ruskistuu. Sitten ananas ja tomaatit perään pannulle.
Paahtoleipäsiivut paahtimeen lämpiämään. Pidetään huoli, etteivät pannulla olevat kamat pala mustaksi -- käännellään säännöllisesti. Valmiit leipäsiivut lautaselle, voidellaan toinen pikkelssillä ja toinen ketsupilla. Kasataan ananas, tomaatit, murennettu aurajuusto ja balkanit leipien väliin satunnaisessa järjestyksessä ja siirrytään pöydän ääreen.
Läskimpää saa, kun lisää eri aineiden määriä. Sipulia, salaatinlehtiä etc. myös maun mukaan.
katjuska