Artikkelit |
Petterin Keittiössä X: Svapin kotikänkky
Jokaisella kotikänkyn ystävällä lienee resepti juuri parhaan kotikänkyn tekemiseksi. Svappi-setä lähetti omansa KTF:n toimitukseen jo kauan aikaa sitten, mutta erinäisistä syistä en ole ko. reseptiä ehtinyt testaamaan. Oikea hetki kuitenkin lopulta koitti ja pistin reseptin testaukseen, joskin hieman muokattuna. Kotikänkyn parhaita puoliahan ovat helppous, herkullisuus ja reseptin nopea muokattavuus. Alkuperäisen pizzan luonteeseenhan kuuluikin tietty "mitä saatavissa on" –henkisyys formaalisen rakenteen sijaan. Siitäpä tässäkin on oikeastaan kysymys, sillä Svappi-setä lähetti reseptin ja sitä jouduttiin kuitenkin muokkaamaan saatavilla olevien raaka-aineiden ja mieltymysten mukaan. Julkaisen alkuperäisen reseptin kokonaisuudessaan tämän jutun lopussa, muuten kyse on alkuperäisen reseptin olosuhteiden pakosta johtuvasta osittaisesta soveltamisesta.
Tällä reseptillä tehtiin kaksi ohueksi kaulittua pienikokoiselle uunipellille mahtuvaa pizzapohjaa. Alkuperäinen taikina oli ilmeisesti tarkoitettu yhtä pizzapohjaa varten, mutta sitä muutettiin juuri pienen uunin vuoksi. (Apu)kokkina oli tällä kertaa nti Henkiparantaja.
Pohja:
Hiivapaketin ohjeiden mukaisesti lisäsin kulhoon 4 dl 42-asteista vettä. Eli siis kädenlämpöistä, kun en jaksanut lämpömittarilla ruveta vedenlämpöä arvioimaan. Lisäsin kuivahiivan, suolan ja ruokaöljyn sekä sihvilän läpi kaadettuna jauhot. Jauhoja lisätessä sekoitin samalla taikinaluonnosta. Sihvilän käyttö estää mukavasti jauhojen paakkuuntumisen. Kaikkien ainesten ollessa kulhossa sekoitin taikinan vaivaamalla moskasta homogeenisen mäskin. Ohimenneellä epätoivon hetkellä apukokki lisäsi vajaat puoli desiä vettä ja hieman ruokaöljyä, kun jauhoja näytti olevan liikaa ja kädet olivat sementoituneet kulhoon. Lopulta uhkaavan näköinen harmaa möykky nökötti kulhon pohjalla, ja peittelin sen kankaalla kohoamisen edistämiseksi.
Tässä vaiheessa oli hyvä hetki lähteä käymään pikaisella Yhdellä (2-16) taikinan kohoamista odoteltaessa. Tässä tapauksessa taikina nökötti kulhossa ehkä sellaiset 15-20 minuuttia, hieman arvioijasta riippuen. Uuni pistettiin tavoittelemaan 250 celsiusasteen kunnioitettavaa lämpötilaa ja seuraava vaihe käynnistettiin.
Kastike:
Kaadoin tomaattimurskan siivilään ja valuttelin ylimääräisiä vesiä pois. Vettä saa melko reippaalla kädellä valutella, sillä kastikkeesta ei juuri kuivaa saa. Kaadoin valutetun tomaattimurskan kulhoon ja sekoitin oreganoa runsaalla kädellä tomaattikastikkeeseen. Hetken mielijohteesta lisäsin kastikkeeseen myös hieman ketsuppia ja sekoitin hyvin.
Seuraavaksi pistin kohonneen taikinan kahteen osaan ja nakkasin köntin leivinpaperin päälle. Vaikka kaulitseminen onkin ilmeisesti pizzapohjan valmistuksessa kielletty metodi, kaulitsin taikinan ohueksi leivinpaperin kokoiseksi pohjaksi. Käyttämällä koko taikinan hieman isommalle uuninpellille saa taatusti paksupohjaisen pizzan. Seuraavaksi kastike levitettiin taikinapohjan päälle tasaisesti.
Täytteet:
Silppusimme duona kaikki materiaalit siivuiksi, paloiksi, kappaleiksi ja raasteeksi. Palvikinkku oli mukava leikellä saksilla siivuiksi ja muutenkin kaikki ainesosat muuttuivat pienemmiksi ja moninaisemmiksi. Täyttöjärjestys oli kinkkusiivut, sipuli, tomaatti, paprika ja herkkusienet. Tuoremozzarellan, juuston ja basilikanlehtien oikea järjestys oli miettimisen aiheena, joskin ne nakeltiin satunnaisessa järjestyksessä täytteiden päälle. Periaatteessa basilika kannattaisi ehkä laittaa juuston alle – tai sitten ei.
Kauniiksi lopuksi lätty uuniin reiluksi varttitunniksi ja sitten herkuttelemaan.
Svapin alkuperäinen resepti
Pohja:
- 4 dl vettä
- 1 tl suolaa
- 2-3 rkl öljyä
- Puoli pussia kuivahiivaa
- 6-7 dl vehnäjauhoja
Valmistus:
Lämmitetään vesi noin +42 asteeseen. Lisätään sekaan suola ja öljy. Sitten sekoitetaan vehnäjauhot ja hiiva taikinaan. Taikinaa ei sit saa survoo hirveesti tai menee hiivalta potku. Sitten kun pohja on valmis nii tässä vaiheessa vois napsauttaa uunin päälle 250 asteiseksi. Mä oon antanu tässä vaiheessa yleensä laittanu taikinan kohoamaan vähäksi aikaa kun tykkään paksusta pannupizzamaisesta pohjasta. Joskus jopa sillä verukkeella saatan hurauttaa hiivaa runsaammalla kädellä vaikka 3/4 pussista.
Täytteet:
- 2 purkkia chilimaustettua Pirkka-tomaattimurskaa. (paras jos jostakin löytää tölkissä valkosipuli- ja chilimaustettua tomaattimurskaa
- 2-3 purkkia Pirkka-tonnikalaa vedessä (Abba on vielä parempaa mut kaksin verroin kallimpaa)
- 1 pussi Poutun kinkkusavusuikaleita
- pari kourallista katkarapuja
- 1/2 tölkkiä ananassiivuja jotka oon yleensä lohkonut
- Valkosipulisalamia tai valkosipulimeetvurstia
- Aurajuustoa sattuu oleen kaapissa sen olen ripsinyt murusiksi.
- Pizzajuustoraastepussukat on kyllä tosi buenoja, mut tavallinen esim. Oltermanni-kermajuusto ajaa asian erittäin hyvin.
Pohjalle siis Pirkka-chilitomaattimurska, josta valutan yleensä siivilän läpi liiat vedet pois. Seuraavaksi sekoitan siihen 3-4 raastettua valkosipulin kynttä ja ruokalusikallisen oreganoa.
Sit vaa muut täytteet sopivasti pinnalle oman mieltymysten mukaan. Itse oon käyttänyt seuraavaa järjestystä, kinkku, tonnikala, katkarapu, salami, ananas.. ja oregaanoa olen puistellut ennen juustoa ja juuston päälle..
Sit uuniin noin 13-15 minuutiksi ja maan maittavin teeseitse-pizza on valmis. Kannattaa antaa uunista oton jälkeen vetäytyä ja jäähtyä jonku minuutin ettei tule poltettua kitusia..
Lue myös:
Petterin keittiössä 8: Kardiovaskulaarinen munakas
Petterin keittiössä 10: Kotiporilainen
"Pohjalle siis Pirkka-chilitomaattimurska, josta valutan yleensä siivilän läpi liiat vedet pois. Seuraavaksi sekoitan siihen 3-4 raastettua valkosipulin kynttä ja ruokalusikallisen oreganoa."
Vetisyyden saa pois joko siivilöimällä tai sit keittämällä kasaan kattilassa... Valkosipuli/yrttimurska on kyllä mun suosiossa nykyään...
Tässä käytetään molemmissa lätyissä kastikkeena chilitomaattimurskaa joka on IMO ihan liian vetinen ja hapan sellaisenaan käytettäväksi. Tässä (jälleen IMO) parempi vaihtoehto :
1 tuubi Tomaattipyrettä (180-200g, muistaakseni) loraus Soijaa 1 rkl Rouhittua mustaapippuria 2 rkl Rouhittua oregaania 3 rkl Siirappia 2+kynttä valkosipulia Kuivattua chiliä jos tykkää tulisesta
Aineet kuppiin, purista kynnet päälle, sekoita. Kannattaa tehdä ensimmäisenä, että ehtii vähän maustua ennen uunia.
Juustona olen käyttänyt Valion punaista Polaria, joka on mielestäni teh kuorrutusjuusto.
vielä kiva niksi loppuun : Valuta pizzan reunalle rasvaa, esim Culinesse tai vastaava paistorasva. Tulee maukkaampi.
Uuni myös täysille (300 celsiusta tai jos masiinasta lähtee, niin enemmän vaan!) ja palovaroitin irti katosta. Täytteitä ei kannata pistää maksimaalisesti, liika neste ei oo hyväksi koostumukselle. Sitten vaan uuniin keskitasolle, ja ku ensimmäiset juustot alkaa ruskehtua, niin hetkon päästä pois. Tämä ottaa jotain 10-12 minuuttia Rosenlewin kamppeella, riippuen täytteiden määrästä. Hyvvää ja maukasta muutaman minuutin jäähdyttämisen jälkeen.
Niin, ja kokki muistaa nauttia parit oluet tai parit lasit punkkua prosessin lomassa, niin lopputulos on parempi ja maukkaampi.
Taikina tulee hyvin 2dl v. + 5dl j. + 30g TUORETTA hiivaa + 4rkl öljyä. Täytteistä parasta on Miehekäs palanen Saunapalvikinkkua (pirkka, n. 3 euroa per laaki) yleiskoneen tai veitsen läpi paloiteltuna. Unohtakaa valmiit "pizzakinkkupussit".
tomaattimurskaa, sipulia, suolaa, valkosipulia, mustapippuria, tuoretta basilikaa, oreganoa (kuivattukin käy) ja salviaa.
Silppua sipuli ja kuullota se kattilassa jossa on roiskaus ruokaöljyä. Tässä vaiheessa voi ensimmäisen kerran lisätä valkosipulia, älä polta tai ruskista sitä. Kippaa tomaattimurska kattilaan, keittele jonkin aikaa kannen alla, lisää suols ja mustapippuri. Tarkista maku. Keittele lisää, voi lisätä taas valkosipulia. Maistele, mutta älä syö kaikkea. Noin puolen tunnin kuluttua heitä sekaan silputtu basilika ja muut rehut. Ota pois kuumalta levyltä. Anna vähän aikaa maustua, maista ja käytä kastikkeeksi kotokänkkyyn.
1. 42 celsiusta ei ole kädenlämpöistä ja kuivahiivapaketti selvästikin ilmaisee, että veden tulee olla reilusti lämmintä. 2. yrttimausteet, kuten basilika ja oregano, kannattaa ehdottomasti lisätä pitsaan vasta kun se tulee uunista. lämmittämisestä ei ole mitään iloa, ne voivat jopa kärähtää, ja tuoreena ovat muutenkin parempia. 3. olen huomannut herkulliseksi tomaattikastikkeen valmistamisen pannulla, ei siis suoraan purkista pellille tyylillä, vaan valkosipulien ja pippureiden kanssa pannulle ja vasta sieltä pitsaan. 4. pitsataikinaan kannattaa lisätä ripaus sokeria, sitä kannattaakin lisätä melkein jokapaikkaan vähän ;)
Muuten artikkeli oli ihan peruskotikänkkyä, jonka kaikki osaavat tehdä. Jotain uuttakin olisi voinut keksiä.