Artikkelit |
Valtteri - tuo veikeä mustekalamme
Kuten houkutteleva esittelyteksti jo maanitellen kertoikin, tällä kertaa kokkaamme yksinkertaisen ja näyttävän makkaraherkun pikkunälkään. Valtteri, niin kuin nimi kertoo, on tämänkertaisen mullettimustekalamme nimi. Joku saattaisi kysyä, mikä ihme on mullettimustekala, mutta joku saattaisi myöskin sanoa (tai kirjoittaa) sitä ennen, että se on takatukalla (= mullet in English) varustettu lonkeromainen makkaraherkku.
Entäs Valtteri sitten. No onhan se sympaattisempaa jos ruoalla on nimi. Tänään se on Valtteri, huomenna jotain muuta. Jos sinulla on vaikeuksia nimetä ruokaasi, nimipäiväkalenteri on hyvä lähde. Myöskin puhelinluettelosta löytyy paljon nimiä, jotka ovat jopa paikkakunnittain järjestyksessä.
Tarvikkeet - da suppliez
Rungon rakennus
Tökkää ihan ensiksi uuni päälle esim. 200 C-asteen lämpöön. Pura sitten HK:n makkara kuorestaan leikkuulaudalle. Älä viiltele makkaraan ylimääräisiä viiltoja, sillä emme ole luomassa mitään viillosmakkaraa vaan mullettimustekalaa. Seuraavaksi etsi se talon terävin veitsi ja aseta se leikkuulaudalle. Laaditaan suunnitelma, joka kannattaa sisäistää ennen itse leikkuuoperaation aloittamista. Ajatuksena on leikata makkara ensin pituussuunnassa puoleenväliin asti puoliksi ristiviilloin. Tämän jälkeen puolikas on jaettu neljään osaan, jotka vedetään vielä kahtia kahdeksan kivan lonkeron aikaansaamiseksi. Mikäli sormissa riittää näppäryys, niin siitä vain tekemään vielä lisälonkeroita.
Seuraavaksi makkara lyödään uuninpellille 200 Celsiuksen lämpötilaan esimerkiksi 10 minuutin ajaksi. Makkaraa kannattaa hieman käännellä, jotta se paistuisi tasaisesti. Hyvän lopputuloksen tunnistaa siitä, että lonkerot ovat alkaneet alustavasti erota toisistaan omiksi individuelleiksi pikkulonkeroikseen. Ota makkara lopulta pois uunista ja ihaile tähänastista osaamisen tasoasi.
Koristelu
Näyttävä koristelu on mullettimustekalamme Valtterin erityispiirre. Sympaattiset kauriinsilmät luodaan oliiveista, joiden sisään on orjatyömaan lapsi laittanut näppärillä sormillaan pikkuriikkisen paprikanpalan. Koska näiden kokkausohjeiden tulee olla ennen kaikkea hyödyllisiä ja opettavaisia, kerron tässä myös erinomaisen kokkisalaisuuden koristeoliivien kiinnittämiseen! Pidättäkää hengitystä, sillä tässä se tulee! Hammastikku. Kyllä, luitte oikein, mutta toistan sen silti vielä kaksi kertaa. Hammastikku. Hammastikku. Tämä normaalisti suuvärkin kaiveluun tarkoitettu Greenpeacen suojelema aarniometsän palanen työnnetään limaisen mustekalantorson läpi. Silmät laitettaneen yleensä torson yläpäähän. Mikäli käytit biologian tuntisi koulussa lähinnä hedelmöitystekniikoiden miettimiseen, voit myös sijoittaa silmät haluamallesi korkeudelle ja luoda naurettavan näköisen pitkäpäisen mustekalamakkaran. Silmien sijoittaminen liian taakse saa mustekalan näyttämään keskustalaispoliitikolta ja mehän emme halua syödä keskustalaispoliitikkoja. Emmehän.
Hammastikun penetroitua mustekalan kortexin tai pääkopan - tai mikä helvetti se nyt mustekalalla onkaan - tökkää parit oliivit tikun molempiin päihin pystyyn. Mullettimustekalalla on nyt silmät. Katseen suuntaa ja tarkkuutta voidaan tässä vaiheessa säätää, eli jos olet ns. vittumainen mies niin pistät mustekalan katsomaan syyttävästi syöjäänsä. Aggressiivinen mustekala saattaa vähentää syöjänsä ruokahalua, joten luo varmuuden vuoksi mustekalallesi hekumallisen odottava katse joka ei jätä kylmäksi.
Aivojen asentaminen on homman pikkunäppäryyttä vaativa osa. Ota käyrä tiukasti nyrkkiisi ja katso kuinka säälittävät mustekalansilmät katsovat rautaisen nyrkkisi välistä sinua outo kiihko silmissään. Sipaise moralla tai muulla machetella nuppi irti ja aseta nuppi pöydälle. Varo sormiasi, mikäli olet muodoton läski etkä erota HK:n sinistä omista tumpuistasi. Seuraavaksi kaiva makkaramassaa lusikalla pois ja tee aivonmentävä kuoppa sekä nuppiin että runkoon. Täytä runko chilimäskillä ja aseta nuppi takaisin paikoilleen. Vapauta mustekala asettamalla se pystyyn tarjoilulautaselle lonkeroidensa varaan. Jos olet tehnyt hommasi kunnolla, pysyy lonkerokokonaisuus ns. erektiossa ja sinulla menee hyvin!
Viimeisenä koristeluvaiheena tee remulaatista mullettimustekalallesi suu ja paljon kivoja täpliä eri puolille sen saastaista ruhoa. Erityisen tärkeää on luoda nimensä mukainen mulletti, joka tapahtuu valitsemalla nupista keskipiste ja pursottamalla tästä keskipisteestä liikkeellelähtien remulaatia ruhoa pitkin alas. Tee muutama viiva, niin jo näyttää kivalta.
Herkuttelemaan!
Herkuttelu alkaa nakkaamalla oliivit hevon helvettiin. Mikäli mullettimustekalan syöjiä on kaksi, voitte järjestää oliivikaksintaistelun, jossa yritetään ampua oliivi tiukalla luunapilla toisen silmään, suuhun tai muuhun sopivaksi katsomaamme ruumiinosaan tai -aukkoon. Voitte myös jättää tällaisen typerän ja mielikuvituksettoman leikin väliin ja syödä itse makkaran. Hammastikun poistaminen tässä vaiheessa poistaa yhden potentiaalisen häpeää aiheuttavan tilanteen lähitulevaisuudesta.
Kun mullettimustekala on preparoitu eli sen silmät on rituaalista tarkkuutta ja perverssiä nautintoa tuntien poistettu, voidaan itse mustekalan pääkoppa avata. Täältä löydetään sinne kätketty herkkupala, joka voidaan hullunhauskasti lipoa kielellä parempiin suihin. Mikäli tuijotat potentiaalista ruokailukumppaniasi silmiin tätä tehdessä, se osoittaa vain hyvää makua ja tervettä elämänasennetta.
Loppu onkin historiaa, sillä mullettimustekalan voi pistää kitaan aivan niinkuin itse haluaa. Joku tykkää nyppiä raajat irti yksi kerrallaan ja vain katsella mullettimustekalan tyhjiä silmäkuoppia (tai tässä tapauksessa hammastikun aiheuttamia reikiä). Joku saattaisi työntää sormet tuon pikkuisen raukan oletetun vatsan tienoille ja repiä ex-kauriinkatseiselta raasulta sen pienenpienen makkararuhon rasvaa tihkuviksi säleiksi. Mutta meille taviksille veitsi+haarukkakombo toimii oikein hyvin ja mullettimustekala voidaan nähdä vain koristeltuna makkarana, joka aiheuttaa alitajunnassa syviä inhon väristyksiä.
Lue myös:
Petterin keittiössä 8: Kardiovaskulaarinen munakas
Petterin keittiössä 9: Svapin kotikänkky
Petterin keittiössä 10: Kotiporilainen
Petterin keittiössä 11: Läskiäispulla
http://www.octodog.net/