Tupla LOL kaikilla mausteilla.
Huom! Uutta! Artikkeli on nyt myös tarjolla Podcastina niille, jotka eivät osaa lukea tai ovat turhan laiskoja moisiin lukuhommiin. Suomeksi siis: oheisen kuvalinkin takaa löytyy linkki äänitiedostoon, jonka voi kuunnella. Ei tartte lukea, voi vain seurata juttua aivot-off tilassa!
Artikkelit |
Huom! Uutta! Artikkeli on nyt myös tarjolla Podcastina niille, jotka eivät osaa lukea tai ovat turhan laiskoja moisiin lukuhommiin. Suomeksi siis: oheista linkkiä klikkaamalla korvillesi kaikuu äänitiedosto, jonka voi kuunnella. Ei tartte lukea, voi vain seurata juttua aivot-off tilassa! M4A -versio on puolet mp3-tiedostoa pienempi, ota se!
ITUNES | RSS | M4A | MP3
Kansa taisteli - miehet söivät
Heräsin. Olin jonkinlaisessa kellarissa. Sitä harvemmin herää kellarista, ainakaan silloin kun ei sellaiseen muista menneensä nukkumaan. Mutta tämä nimenomainen kellari oli olosuhteet huomioonottaen sangen miellyttävä paikka herätä. Ainakin noin ensimmäiseksi kellariksi mistä herään. Ehkä niidenkin suhteen maku kehittyy kokemuksen myötä.
Vaikka olinkin vilpittömän iloinen heräämisestäni, olin vasta kärsimysten tien alkuaskelilla. Harottava katseeni löysi pöydältä puolikkaan punaviinipullon ja mietin vain hiljaa mielessäni, kuka onneton pystyisi jättämään kesken ainakin kuuden euron arvoisen punkun, kun muualla fasiliteetissa äi'ät juhlivat liekeissä. Vaelsin kuitenkin kellarista yläkertaan, missä kohtasin röykkiön sammuneita äi'iä, sekä toveri Satunnaisen matkailijan.
Todettuamme tilanteen valitsimme poistumisstrategian, sillä kyseistä kaupunkia varten varattu henkinen pääomamme oli kulutettu jo moninkertaisesti. Kirkas ulkoilma sokaisi ja sattui, vaan silti pysyimme vakaasti päätöksessämme edetä lyhyin ja ytimekkäin syöksyin kohti valtiollisen rautatieyhtiön lastausasemaa tässä punatiilisessä kaupungissa.

Ilmeisesti ajankohdasta johtuen paikallinen sini- ja valkokaulusväki oli pakkautunut paikalliselle toriaukealle pikkuvaimojensa ja koliikkisten lastensa kanssa. Kymmenet foliopintaisten vappupallojen myyjät tyrkyttivät pallojaan, tosin hekin ymmärsivät nopeasti, etteivät kaksi punasilmäistä mustiin pukeutunutta ja viinalle haisevaa läskiä todennäköisesti muodosta vappupallojen ydinostajaryhmää.
Varsinaiseksi ongelmaksi vappupallot muodostuivat seuraavan tuulenpuuskan aikana. Joka puolella välkkyvät pallot, vinkuvat kakarat ja sadat vyöryvät lastenrattaat ylikuormittivat aistini ja jouduin siirtämään kehoni vaistonvaraiseen ohjaukseen. Adrenaliinitasot räjähtivät silmille ja putkinäkö päällä lähdin pakenemaan tuota maanpäällistä helvettiä vain kohdatakseni toisen; punaliput liehuen stalinistien miehitysjoukko asteli pääkatua pitkin vastaan Internationaalia soittaen. Mitä täällä oli yön aikana tapahtunut? Oliko taistolaisten viides kolonna noussut yön aikana kapinaan kansan ollessa kaduilla ympäripäissään? Oliko pieni mutta sinnikäs valtakuntamme jälleen hyljätty ja oman onnensa nojassa? Etsin taivaalta hopeareunuksisimman pilven ja huusin: "Urkki auta, linjasi murtunut on!". Ja Urkki vastasi.
Und So Spracht Urho Kaleva Kekkonen Tampereella Vapunpäivänä 2005: "Ei aseilla eikä jääkiekolla ole punakonetta polvilleen lyöty - sen tekee vain täysliha. Tee minun nimessäni kotimaisen lihan alttari." Ja niin minä annoin vappukulkueen lipua vanhalle viinalle haisevana ohitse ja päätin luoda Urkin nimissä täydellisen Punakoneen pudottajan - NakkiGatlingin.
Raaka-aineet
Pääraaka-aine Nakkigatlingissa on luonnollisesti makkaran muotoon pakattu liha tai lihankaltainen aines. Turhan tarkka raaka-aineen koostumuksesta tai alkuperästä ei kannattane olla, hyvä ketsuppi peittää kyllä sekundan maun. Rustonpalat voi sylkeä lautaselle kuin viinirypäleen kivet ikään. Rakenteen haastava muoto asettaa tosin joitain edellytyksiä valittavien lihojen ominaisuuksille. Kun olet tehnyt päätöksen tämän systeemin valmistamisesta, nakkele uuni sellaiselle 225 asteelle.

Valmistus
Ensimmäisenä otetaan gouterpötkö hellään käsittelyyn. Mitä isompi puukko, sen parempi. Jos puukko on vielä terävä niin mikäpä sinua enää rajoittaisi! Tempaise ensiksi toinen pää tasaiseksi ja syö kantapala. Tämän jälkeen siivuta pötkön tasaisesta päästä vielä kaksi noin 1-2 cm paksua siivua irti ja siirrä ne erilleen. Ja sitten näpit toistaiseksi irti niistä, ahne läski. Seuraavaksi valitset pyöreästä rungosta tulevan pohjan paikan ja vedät makkaran pituussuuntaisesti piiiiitkän, mutta ah niin ohuen siivun irti. Tasaisuus on malttia. Tällaisella säädöllä makkara menettää pyöreytensä ja viattomuutensa eikä enää vittumaisesti pyöri karkuun sitä puukotettaessa.

Seuraavaksi alkaa homman tarkkuutta ja kärsivällisyyttä vaativa osa eli muotojen luominen. Ensiksi voidaan kaivertaa vaikka koneisto kuntoon. Tämä tapahtuu tekemällä ensiksi 3/4 makkaran pituudesta oleva viilto syntyneeseen päällypuoleen pyöreästä perästä aloittaen. Tarkoituksena on luoda läppä, jota voidaan tarvittaessa nostella. Seuraavaksi vaihda puukko hieman pienempään ja tee läpän alle suorakulmion mallinen viillostus muutaman sentin syvyyteen. Jätä seinien paksuudeksi 1-2 cm riippuen vähän makkaran rustoisuudesta ja tumpulakäsiesi tarkkuudesta. Kun muoto on luotu, käytä esimerkiksi teelusikkaa makkaran ontoksi kovertamisessa ja syö ylijäävä muhju. Nyt makkara on noin 3/4 matkalta ontto.

Seuraavaksi tehdään tylppään päähän sisärengas, johon myöhemmin putket tullaan upottamaan. Syvyyttä tällä sisärenkaalla on parisen senttiä ja seinien paksuudeksi kannattaa jättää se sentti pari. Reilujen reunojen syynä on yksinkertaisesti se, että koko roska nakataan aikanaan uuniin ja kuumuus saattaapi hieman mutkistella muotoja. Niin ja puukotusepisodin viimeinen näytös käydään sitten jälleen koneiston luona, jossa läpän juureen tehdään kolot ammusvyölle ja hylsynpoistoaukolle. Viimeisenä toimenpiteenä ennen uuniinlaittoa täytä ontoksi kaiverrettu makkara aurajuustolla jättäen kuitenkin hieman laajentumisvaraa. Sittenpä vaan pötkö uuninpellille leivinpaperin päälle ja uuniin noin 20-25 minuutiksi.
Seuraavaksi tehdään ammukset, putket ja putkien tukikehikot. Ammukset valmistetaan jakamalla nakki kolmeen osaan ja viillostamalla jokaisesta nakinpalasta toinen pää. Itse tökkäsin nakit puisen grillausvartaan läpi niiden pitämiseksi yhdessä. Jätä pari nakkia neitseellisen koskemattomiksi, jotta voit tehdä niistä myöhemmin tarpeellisia lisätarvikkeita.

Putket valmistetaan yksinkertaisesti pätkäisemällä pitkien Tulikeppi-nakkien päästä pieni pala pois. Voit halutessasi viillostaa yhdestä tulikepistä kummatkin päät, sillä sitä tullaan käyttämään kädensijoina. Putkiin voi tökkiä muutaman pikkureiän sillä ajatuksella, että ne eivät ehkä räjähtäisi uunissa silmille (jotka eivät toivottavasti ole uunissa samaan aikaan, eli noin vertauskuvallisesti). Tässä vaiheessa on hyvä ottaa makkara uunista, olettaen että olet saanut tärvättyä sen 20-25 minuuttia noihin lapsellisen yksinkertaisiin äpöstyksiin ja laittaa ammusvyö ja putket uuniin makkaran seuraksi vielä noin kymmeneksi minuutiksi.

Tukikehikkoja varten pistä läskisti rasvaa kuumenemaan pannulle ja rasvan/öljyn/laardin kuumennuttua paista alkuvaiheessa irroitetut makkarasuikaleet reilusti molemmin puolin. Pannussa pitää olla sitten lämpöä, että makkaroiden pinta korventuu kunnolla kovaksi. Saman homman voisi periaatteessa tehdä ehkä uunissakin, vaan saatiinpa vähän paistaakin välillä. Paistourakkaan saa kustua sen kymmenen minuuttia, kun sen vain tekee vaikeasti. Kun uunissa alkaa olemaan valmista kamaa, ota uuninpelti ulos ja anna hetken aikaa jäähtyä. Koko roskahan voidaan syödä vaikka kylmänä, mutta on se lämminkin ruoka ihan hyvää. Tämä toki vain siksi, että ainoat palaneet nakit tulevat olemaan niitä uuninpellillä olevia.
Siirrä seuraavaksi runkomakkara tarjoiluastian päälle. Improvisointi on poikaa ja tällä kertaa rakensimme koko systeemin kolmelle lautaselle. Pyöräytä seuraavaksi tukikehikkoihin pyöreähköt reiät keskelle siten, että kolme putkea saadaan menemään makkarasiivujen läpi. Reiät tehtyäsi pujota makkarasiivut paikoilleen putket sitoviksi nipuiksi ja siirrä koko hässäkkä paikalleen. Upota putkien toinen pää runko-osaan ja asettele tukevasti ja nätisti putket tarjoilualustalle. Asenna patruunavyö paikoilleen esimerkiksi tökkäämällä varrastikku runkoon kiinni.

Hienosäätövaihe tehdään tekemällä neljä noin sentin syvyistä ja normaalimiehen peukalon kokoista reikää makkararunkoon. Mikäli peukolosi on tunnetusti käsittämättömän iso tai pieni, mieti myös plastiikkakirurgista vaihtoehtoa. Jos peukalosi on keskellä kämmentä, olet inha mutantti ja vahvuutesi ovat ehkä muualla kuin ruoanlaitossa. Ilmoittaudu välittömästi Tietokoneelle, jotta sinusta tulisi Rekisteröitynyt Mutantti. Muista silloinkin olla onnellinen, huolehtia hygieniastasi ja olla uskollinen tietokoneelle turvatasostasi riippumatta. Reiät tehdään rungon kylkeen (joko vasemmalle tai oikealle puolelle, riippuen siitä oletko vasen- vai oikeakätinen), perään ja tähtäimiä makkaran kumpaankiin päätyyn.
Asenna kädensijat paikalleen jäljelle jääneestä Tulikepistä se puolittaen. Tähtäiminä voit käyttää esimerkiksi puolitettua ammusta, kun vain teet taidokkaasti takatähtäimestä maastokäyttöön sopivan avotähtäimen. Lopuksi sijoita perunasalaattia lautasille ja maastouta tarvittaessa salaatinlehdillä. Sinapilla ja ketsupilla voidaan luoda hienoja yksityiskohtia ja kirjoitella tekstejä gatlingin runkoon. Tulitoiminnan alkaessa heitetään sitten naamiointirehut syrjään ja siirrytään itse asiaan.




Nakkigatlingin osat



Lue myös:
Mortal Wombat: Pakastepizza Challenge [ROUND ONE]
Petterin keittiössä 8: Kardiovaskulaarinen munakas
Petterin keittiössä 9: Svapin kotikänkky
Petterin keittiössä 10: Kotiporilainen
Petterin keittiössä 11: Läskiäispulla
Petterin keittiössä 12: Hassu mustekala
Tupla LOL kaikilla mausteilla.
Ei muutaku tsemppiä ja lisää paskaa housuun! :-D
Hieno homma. Toi aamutelkkariin !
Mikä muuten nakkigatlingin virallinen, sotilaallinen lyhenne on?
Onko se NG m05 vai ITM (ilmatorjuntamakkara) m05, vai ehkä kenties jopa SRKKA-lN/B-lM-ITKK m05 (syötävä raskas kertakäyttöinen A-luokan nakki/B-luokan makkara -ilmatorjuntakonekivääri m05)?
By the way, tuolle SRKKA-lN/B-lM-ITKK m05:lle voisi olla käyttöä sotaisissa nälänhädän maissa - torjuttuaan vihollisen , syö sotilas aseensa. Ei muuta kuin kansainvälisille asemarkkinoille huseeraamaan!
Kiitos hienosta artikkelista, upeista grafiikoista ja animaatioista, joiden edessä mykistyin lopulta!
Edit: kappaleita, pilkkuja, sulkuja.
Pakko kokeilla ainakin maanpuolustushenkisiin kavereihini. Pojat! Asento!! Tarttukaa aseeseen!!!
hyvä pojat hyvä!
Lisää näitä!!! Tuli ihan nälkä... :P
VERY GOOD WORK
Tietokone on ystäväsi!
Ja porilaisen taustasta maad props!